WLAN suunnittelusta

WiFi verkko kuuluu modernin kiinteistön varustukseen siinä missä muukin talotekniikka. Hyvin usein tämä käyttäjille hyvinkin näkyvä talotekniikan osa jää kuitenkin lähes olemattomalle huomiolle suunnittelu-, toteutus- ja testausvaiheissa. Epäonnistunut hankintaprosessi voi tapahtua esim. näin:

  1. WiFi verkkoa ja sen vaatimuksia ei määritellä tilaajan toimesta
  2. Sähkösuunnitelmassa suunnitellaan kiinteistön yleiskaapeloini (yleisesti Cat kaapelointi), mutta suunnitelmassa ei huomioida langattoman verkon tarpeita tai ne huomioidaan vain rasiavarauksina.
  3. WiFi verkko tilataan osana myöhempiä datalaitetoimituksia, jolloin normaalisti lähinnä laitteiden hinta määrää toimittajan valinnan.
  4. Verkko toteutetaan valituilla komponenteilla ja testataan korkeintaan verkon kattavuus kiinteistössä luovutusvaiheessa.
  5. Kun kiinteistön loppukäyttäjät kuormittavat verkkoa, ei sen nopeuteen ja luotettavuuteen olla tyytyväisiä. Ongelmia yritetään korjata lisäämällä/siirtämällä tukiasemia, ongelmien kuitenkaan korjaantumatta.

WiFi verkon rakentaminen on helppoa. Ostetaan X määrä tukiasemia ja asennetaan tasaisesti kiinteistön alueelle. Kattava WiFi verkko varmasti rakentuu vähänkin asiaan perehtyneen henkilön toimesta.

Verkon kattavuus on siis helppo toteuttaa. Nopean, riittävän kapasiteetin ja riittävän mobiliteetin tarjoava WiFi verkko on sen sijaan haasteellinen toteuttaa. Verkon kapasiteetti ei ole tukiasemien määrässä, vaan häiriöttömien taajuuksien määrässä. Jotta häiriöttömiä taajuuksia voidaan käyttäjille tarjota riittävästi ja oikeissa paikoissa, on verkon taajuussuunnitelma tehtävä ennen tai samaan aikaan yleiskaapelointisuunnitelman kanssa. Taajuussuunnitelmassa huomioidaan eri rakennusmateriaalien vaikutus radiosignaaliin mahdollisimman tarkasti. Samoin laitteistovalinnat tulisi tehdä jo tässä vaiheessa, aivan kuin muunkin talotekniikan osalta. Onnistunut hankintaprosessi voi tapahtua esim. näin:

  1. Tilaaja identifioi tarpeen kiinteistön WiFi järjestelmälle
  2. Yhdessä radioverkkosuunnittelijan kanssa käydään läpi verkolle asetettavat vaatimukset ja budjetti. Esimerkkivaatimuksia:
    • Käytettävät/tulevat päätelaitteet ja niiden arvioidut määrät
    • Tarvittava mobiliteetti
    • Voice- palvelujen käyttötarpeet (Esim: Skype)
    • Tilat, joissa verkkoa ei tarvita (hissit, kylpyhuoneet tms.)
    • Guest verkot
    • Tietoturvan taso
  3. Radioverkkosuunnittelija selvittää esim. tulevien rakenteiden radiovaimennusarvot ja valitsee laitetoimittajat. Suunnitellaan CAD kuvien pohjalta radioverkko valittujen laite- ja antennityyppien mukaan. Lopputuloksena syntyvät tukiasemien lähtökohtaiset paikat, joihin yleiskaapelointisuunnitelmassa suunnitellaan kaapelointi. Samalla suunnitellaan mm. tukiasemien alustavat konfiguraatiot. (Esim. tehotasot)
  4. Tukiasemat asennetaan laiteluettelon ja suunnitelmien mukaisesti. Järjestelmän käyttöönotto ja verkkokontrolleri konfigurointi tehdään radioverkkosuunnittelijan toimesta.
  5. Radioverkkosuunnittelija testaa käyttöönotettavan verkon mittauksilla ja testilaitteilla. Testausta tulee tehdä myös kuormitetussa verkossa. Varmistetaan, että verkko täyttää etukäteen sovitut vaatimukset. Vaatimusten täyttymisestä laaditaan dokumentit. Sovitaan, miten verkon ylläpito hoidetaan.

WiFi järjestelmän komponenttien valinnassa on hyvä muistaa, että verkon uusiutuminen tapahtuu huomattavasti päätelaitteita hitaammin. Normaalit matkapuhelimet ja kannettavat tietokoneet uusiutuvat n. kahden vuoden välein. Tuotantokäytössä olevan WiFi verkon päivitys/muutos on työläs ja riskialtis, joten suunnitteluun alussa kannattaa panostaa, jotta verkko palvelee halutulla tasolla mahdollisimman pitkään, ilman suurehkoja muutoksia.

 

Case varasto: Varastotiloissa hyllyjen täyttöaste vaikuttaa suuresti radiosignaaliin. Tämä tulee huomioida suunnitteluvaiheessa, jotta lukupäätteet toimivat myös hyllyjen ollessa täysiä tai vajaita.

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail